Koulutuksen ja sivistyksen puolesta

Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan selkäranka ja menestyksemme pohjana. Vaikka ajat ovat vaikeat ja talous tiukalla, leikkaamalla koulutuksesta kaivamme kuoppaamme syvemmäksi. Sote-menojen jälkeen sivistystoimen alainen perusopetus ja varhaiskasvatus ovat kuitenkin kaupungin isoin menoerä.

Jos perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta pitää hakea säästöjä, on syytä pitää kiinni opettajien ja muun henkilöstön riittävästä määrästä, sekä opetus- ja varhaiskasvatusryhmien inhimillisestä koosta. Säästöä voidaan hakea esimerkiksi tilaratkaisuilla ja toimipaikkojen määrästä.

Näissäkin olosuhteissa pyrkisin löytämään muista kohteista lisää rahaa erityisesti oppilashuollon palveluiden ja koulunkäyntiavustajien lisäämiseen sekä opetustuntien määrän kasvattamiseen palkkaamalla lisää opettajia. Riittävät opetusresurssit parantavat oppimistuloksia ja helpottavat oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden koulunkäyntiä. Se rauhoittaa myös muiden koulutyötä. Oppilashuollossa tarvitaan oppilaitospsykologeja erityisopetuksen tueksi ja sujuva yhteys kaupungin nuorisotyöntekijöihin oppilaiden ongelmien ja koulukiusaamisen ratkaisemiseksi.

Tarvittaessa tähän on kyettävä kohdistamaan varoja esimerkiksi hillitsemällä jatkuvasti kasvavien ikäihmisten hoiva- ja palvelumenojen osuutta kaupungin budjetista ja hakemalla säästöjä näiden palveluiden tuottamisesta. Jos nykyiset kouluikäiset sukupolvet eivät voi hyvin, menesty jatko-opinnoissa ja työelämässä, emme kykene tulevaisuudessa huolehtimaan ikääntyneidenkään turvasta, huolenpidosta ja eläkkeistä.