Toimivinta ja ihmisläheisintä kaupunkiympäristöä on kaikkialla rakennettu raidepohjaisen joukkoliikenteen varaan.

Kymmenen vuotta sitten Suomessa oli käynnissä voimakas raidebuumi. Raidejokerin ja Tampereen ratikan rakentamisen ja Länsimetron valmistumisen lisäksi aloitettiin useiden kevyiden ja raskaiden raideratkaisuiden suunnittelu. Sitä perua on koeajovaiheeseen päässyt Laajasalon raitiotie ja nyt päätöksentekovaiheeseen edennyt Vantaan ratikka.

Viime vuosien etätyöilmiö, kustannustason voimakas nousu ja rakennusmarkkinoiden hiljentyminen ovat kuitenkin vaikuttaneet raideinvestointien kannattavuuden arviointiin. Julkisen talouden hankala tilanne ja heikko talouskasvu lisäävät isojen investointien kriittisen tarkastelun tarvetta.

Raideinvestoinnit ovat taloudellisesti isoja panostuksia. Jo suunnittelu on raskas prosessi. Siihen lähdetään vain, jos näyttö tarpeesta ja suosiollisesta pitkän aikavälin kehityksestä maankäytön, liikenteen ja talouden kannalta on vahva. Suhdanne ja maailmantilanne ehtivät muuttua monta kertaa suunnittelupöydän ja liikennöinnin aloittamisen välissä, mutta vielä useampia kertoja uuden raidelinjan elinkaaren aikana.

Tämä hukkuu usein keskustelun alle, jossa pohditaan, toteutetaanko hankkeesta heti kaikki sen osat, tai ovatko rakentamisen tarpeet ja tonttien hinnat kehittyneet juuri niin kuin suunniteltiin. Koska panostukset ovat euroissa laskien poikkeuksellisen suuria, hankkeiden kannattajilla on kiusaus käyttää optimistisimpia mahdollisia laskelmia ja markkinoida sitä yleisöön vetoavilla yksityiskohdilla, joiden todellinen merkitys kannattavuusarvioinnissa on vähäinen.

Vastaavasti hankkeita myös vastustetaan pääsääntöisesti tarttumalla yksityiskohtiin, joiden vaikutus hankkeen kustannuksiin tai hyötyjen ja haittojen arviointiin on mitätön.

Kaupunkia ei rakenneta hetkellisiin suhdanteisiin. Rakentamista on ajateltava vuosikymmenten, jopa vuosisadan perspektiivillä. Kaupungistuminen on ollut globaali megatrendi jo pari sataa vuotta, ja jos uskomme Suomen kasvuun ja kehitykseen, tulee pääkaupunkiseutu kasvamaan vielä merkittävästi. Toimivinta ja ihmisläheisintä kaupunkiympäristöä on kaikkialla rakennettu raidepohjaisen joukkoliikenteen varaan.

Sellaisia virheitä, joiden korjaaminen jälkikäteen olisi mahdotonta tai kallista, kannattaa kuitenkin välttää. Se pätee sekä hankkeiden toteuttamiseen että kaupunkisuunnitteluun, jossa raideliikenteen mahdollisuus suljetaan pois.

Uskon Kaupunkiliikenteen tunnuslauseeseen: Tulevaisuus rakennetaan raiteilla.

Teksti on julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa 14.11.2025.