HSL:n kaupunkiliikenteen AB-lipuilla tehtävistä matkoista suurin osa tapahtuu A-vyöhykkeen sisällä. AB-lippu on myös suhteessa alueen kokoon, keskimääräisen matkan maantieteelliseen pituuteen ja ajalliseen kestoon kaikkein kallein. Samaan aikaan etenkin A-vyöhykkeellä matkustajamäärät ovat suurimpia ja liikenteen operointikustannukset matkustajaa kohden pääsääntöisesti hyvin edullisia.

Tämä johtaa siihen, että jo pienelläkin porukalla kyytipalveluiden käyttö tai jopa taksi ovat yhtä edullisia tai halvempia kuin julkisilla meneminen, jos käytössä ei ole kausilippua. Kannustin on älytön ja ohjaa erityisesti satunnaisia kävijöitä suosimaan autoilua joukkoliikenteen sijaan. Ongelmaa ratkaisisi selvästi, jos otettaisiin käyttöön yhden vyöhykkeen A-lippu (tai jos AB-lipun hintaa pudotettaisiin kunnolla).

Miksi tällainen ratkaisu on tehty?

Käytännössä AB-lipun hinta on korkea, koska sen käyttäjiltä kerätään rahaa kauempana olevien vyöhykkeiden joukkoliikenneyhteyksien tukemiseen. Helsinkiläiset maksavat tukea Kirkkonummen ja Keravan pendelöijille. Tällä halutaan kannustaa työmatkailijoita siirtymään pois auton ratista.

Tällainen heikommin kannattavien joukkoliikenneyhteyksien tukeminen voi olla ihan järkevää. On kuitenkin perusteetonta siirtää kustannuksia niille, jotka liikkuvat hyvien julkisten yhteyksien äärellä. Se on käytännössä lisävero siitä, että asut muutenkin kalliimpien asumiskustannusten alueella. Ja se tulee vieläpä tasasummana, tuloista ja varallisuudesta riippumatta.

Jos joukkoliikennettä tuetaan, sitä tulisi tukea suoraan verotuloista, joita kerätään tasapuolisesti kaikilta asuinpaikasta riippumatta.

Voiko A-vyöhykelippu toteutua ensi valtuustokaudella?

Jos minulta olisi kysytty helmikuussa, uskonko A-vyöhykelipun käyttöönottoon ennen vuotta 2030, olisin vastannut kieltävästi. Yllätyin kuitenkin nähtyäni Kokoomuksen pormestariehdokas Daniel Sazonovin pormestariohjelmassa kirjauksen tällaisen lipun käyttöönotosta. Tähän saakka Kokoomus on jyrkästi vastustanut yhden vyöhykkeen lipun käyttöönottoa.

Kokoomuksen vastustus on perustunut arvioon siitä, että halvempi yhden vyöhykkeen lippu vähentäisi selvästi HSL:n lipputuloja. Jos nykyinen palvelutaso halutaan silloin säilyttää, on käytännössä korotettava veroista joukkoliikenteelle maksettavan tuen määrää. Kokoomus on halunnut panostaa tähän saakka mieluummin yksityisautoiluun kuin julkisiin.

Jos siis kyseessä ei ole pelkkä Kokoomuksen kannatuslaskusta seuraava vaalikikka, A-vyöhykelippu voisi siis hyvinkin toteutua ensi valtuustokaudella. Sitä vastustamaan jäisivät lähinnä Perussuomalaiset ja jotkin valtuuston pienet ryhmät.

Toisaalta hanke voisi toteutua myös, jos valtuuston enemmistö siirtyy selkeästi SDP:n ja muiden vasemmistopuolueiden käsiin. Iso kysymys on, miten HSL sen jälkeen rahoittaa kauempien vyöhykkeiden liikennettä. Itse toivoisin, että lainsäädäntö mahdollistaisi ruuhkamaksujen perimisen huipputunneilta. Maksun tuoton voisi ohjata joukkoliikenteen kehittämiseen C- ja D -vyöhykkeillä. Se voisi myös sisältää A-vyöhykkeen päivälipun, jolla autoilija voisi liikkua päivän aikana kantakaupungin alueella.