Helsingin keskustan kehittäminen nousee säännöllisesti kuntapolitiikan ja mediakeskustelun pinnalle. Milloin puhistaan Espan kesäterasseista, milloin Kaivokadun muuttamisesta joukkoliikennekaduksi. Kaupunkia on kuitenkin keskustan ulkopuolellakin. Jatkuvasti kasvava osa helsinkiläisistä ei käy keskustassa edes viikottain, jotkut eivät juuri koskaan.
Kuihtuvan keskustan jatkuva surkuttelu on turhaa. Sen sijaan pitää katsoa, missä helsinkiläiset liikkuvat ja aikaansa viettävät ja panostaa enemmän näiden alueiden kehittämiseen. Samalla voitaisiin oppia jotain siitä, mitä ihmiset kaupungilta kaipaavat. Ei ole mitään syytä, miksi Itäkeskuksessa, Pasilassa tai Malmilla nautitut ateriat ja elokuvat tai kulutetut eurot ja kirjastopalvelut olisivat jotenkin vähemmän arvokkaita kuin Esplanadin ympäristössä.
Se, mitä asuinalueilla ja aluekeskuksissa tehdään heijastuu enemmän koko kaupunkiin kuin jokin yksittäinen katuratkaisu keskustassa. Esimerkiksi yksityisautoilun määrään vaikuttaa se, onko omalla alueella kävellen ja julkisilla saavutettava palvelukeskittymä. Julkisista etenkin raideliikenne on käyttäjien suosiossa niin pääkaupunkiseudulla kuin Tampereellakin, jossa uusia ratikoita jouduttiin pidentämään vuosikymmen etuajassa.
Ihmiset tuntuvat pääsääntöisesti myös suosivan kaupunkiympäristöä, jossa kävellen liikkuminen on turvallista ja mukavaa. Kaupunkivihreällä ja viihtyisyydellä on suora yhteys asuntojen hintoihin. Tällaista kaupunkia pitäisi suunnitella ja rakentaa joka puolella sen sijaan, että pyöritellään erilaisia toinen toistaan kalliimpia keskustasuunnitelmia ja kulutetaan aika niistä tappelemiseen.
Vastaa