Pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra ovat rehvastelleet tasapainottaneensa valtiontaloutta kymmenellä miljardilla eurolla kuluvan vaalikauden aikana ja uhosivat luovansa työelämäheikennyksillä satatuhatta uutta työpaikkaa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan säästöistä on kuitenkin realisoitunut vain 3,5 miljardia ja 6,5 miljardia on jäänyt paperille. Miten tässä on näin käynyt?

Ensinnäkään hallituksen suurituloisille tekemille veronalennuksille lasketut “dynaamiset vaikutukset” ei ole toteutuneet. Työllisyystoimiksi kutsutut työntekijän suojan heikennykset eivät ole saaneet työnantajia palkkaamaan lisää työntekijöitä. Heikennykset ovat kuitenkin saaneet ihmiset pelkäämään työttömyyttä ja lisäämään omaa varautumistaan karsimalla menoja ja säästämällä. Se edelleen heikentää taloutta ja lisää työttömyyttä vähentämällä kotimaisten palveluiden ja tuotteiden kysyntää.

Tämän päälle hallitus on itse heikentänyt säästöjä toisesta päästä alentamalla veroja ja työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä 2,7 miljardilla eurolla. Kaikkein härskein temppu on ollut laskea kertaluontoinen varojen siirto eli “tulouttaminen” budjettiin valtion eläke- ja asuntorahastoista tasapainotustoimeksi. Merkittävä SDP:n vaatimuksesta viime syksyn “velkajarrusopimukseen” lisätty kohta onkin tällaisten silmänkääntötemppujen estäminen jatkossa. Samaan sarjaan kuuluisi kaiken järjen mukaan myös valtion tuottavien omistusten myyminen.

Hallituksen epäonnistuminen osoittaa, että Suomen valtiontaloutta ei saada tasapainoon vain leikkaamalla koko ajan lisää, koska se itse asiassa vain pahentaa alijäämää toisesta päästä. Olennaista on tehdä toimia, jotka edistävät investointeja ja lisäävät työllisyyttä mahdollisimman nopeasti. Hallituksen olisi ollut varsin helppoa ja syntyneeseen vahinkoon nähden halpaa torjua rakennusalan kriisi, joka on johtanut konkurssiaaltoon ja työttömyysasteen nousemiseen täysin kestämättömälle tasolle yhdellä alalla. Pitkän aikavälin vahingot laskettaneen miljardeissa.

Kasvun aikaansaaminen olisi olennaista senkin vuoksi, että työttömyyden väheneminen suoraan nostaisi vähentäisi sosiaaliturvamenoja ja lisäisi verotuloja ilman tarvetta puuttua veroprosentteihin. Kasvavan talouden olosuhteissa myös säästötoimien toteuttaminen olisi helpompaa.

Hallituksen pitäisi myös ehdottomasti perua ensi vuoden alusta voimaan tuleva yhteisöveron miljardiluokan alennus, joka tyhjentää valtion kassan. Sillekään toimelle ei ole kyetty laskemaan mitään positiivisia työllisyys- tai talousvaikutuksia. Alijäämää se kuitenkin kasvattaa.