Jengiytyminen ja tiettyjen asemanseutujen ja kauppakeskusten rauhattomuus huolettaa Helsingissä. Pitkän laskevan uran jälkeen nuorten tekemien rikosten määrät ovat kasvaneet tietyissä rikoksissa erityisesti pääkaupunkiseudulla vuoden 2019 jälkeen. Erityisen huolestuttavaa on, että alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt ja ryöstöt ovat lisääntyneet jo pidempään.

Myönteisenä asiana kannattaa kuitenkin todeta, että yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä kokee olonsa turvalliseksi kaupungissa. Oma asuinalue koetaan muuta kaupunkia turvallisemmaksi, eli turvallisuusongelmien koetaan pääsääntöisesti olevan keskustassa tai “jossain muualla” kuin omilla kotikulmilla. Vaikka tietyillä asemanseuduilla liikkumista pidetään vähemmän turvallisena kuin kaupunkia yleisesti, enemmistö kokee voivansa liikkua niilläkin turvallisesti myös ilta-aikaan.

Siksi, vaikka ongelmia ei pidä vähätellä, on ilmeistä että ne ovat mittakaavaltaan rajallisia ja voidaan ratkaista. Yksi hyvä esimerkki löytyy Kannelmäestä, jossa on koettu Sitratorin ympäristö levottomaksi. Erityisesti paikallisten anniskeluravintoloiden kanta-asiakkailla ja alueella asuvien maahanmuuttajataustaisten nuorten välillä on ollut suukopua ja konflikteja. Tilannetta kärjisti osaltaan paikallisen nuorisotalon muusta kaupungista poikkeava toimintatapa, jonka takia nuoret päätyivät viettämään aikaa ulkona.

Iso kiitos tilanteen parantumisesta kuuluu paikallisen kulttuurikeskus Kanneltalon kahvilayrittäjälle ja Movement-nuorisojärjestölle, jotka ovat ottaneet roolia mielekkään tekemisen ja turvallisen aikuisen tarjoamisessa nuorille. Tämä osoittaa hyvin, että jos ihmisiin suhtaudutaan ihmisinä, he yleensä käyttäytyvät ihmisiksi. Jos ihmisiin suhtaudutaan ongelmina, heistä nopeasti tulee ongelmia.

Mitä turvallisuuden parantamiseksi pitäisi tehdä?

Olennaisinta on tarjota nuorille mielekästä ja järkevää tekemistä. Maksuton tila, johon voi tulla ja jossa on turvallisia ja hyväksyviä aikuisia, on nuorten itsensä toivoma vaihtoehto. Kaupungin nuorisotalojen pitäisi olla tällaisia. Nuorisotaloverkostoa on viime vuosina karsittu ja etenkin uusien kaupunginosien kuten Kalasataman, Postipuiston ja Keski-Pasilan osalta on vielä epäselvää, saadaanko niihin tällaisia nuorisotiloja. Muissakin kaupunginosissa on tärkeää, että nuorisotilat ovat nuorten määrään nähden riittäviä.

Jos tällaisia paikkoja ei ole tarjolla, maksuttomaksi tilaksi ajanviettoon valikoituu helposti asema tai kauppakeskus. Sieltä usein löytyy myös turvattomia aikuisia, joilta saa hyväksyntää. Julkisissa tiloissa hengailu lisää turvattomuuden ja rauhattomuuden tunnetta sekä nuorille itselleen että ohikulkijoille, vaikka mitään järjestyshäiriöitä ei edes tapahtuisi.

Kaupungin on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja paikallisten toimijoiden, kuten asukasaktiivien, yhdistysten, koulujen ja alueen yrittäjien, sekä muiden viranomaisten kuten poliisin kanssa. Näin saadaan kokonainen tilannekuva ja voidaan löytää voimavaroja hankkeen tueksi. Jalkautuvassa nuorisotyössä on tällä hetkellä koko Helsingin alueella eri muodoissaan vain noin 15 työntekijää. Tarve olisi huutavasti suurempi, määrän kaksinkertaistaminen ei olisi taloudellisesti kaupungille merkittävä ponnistus ja vastaava summa varmasti säästettävissä muualta.

Yksi merkittävä tekijä on myös rauhattomina pidettyjen alueiden viihtyisyyden kohentaminen ja palveluiden parantaminen. Usein selittävä tekijä jonkin alueen turvattomaksi kokemisessa on se, että siellä eivät käy ihmiset, joilla on vaihtoehtoisia paikkoja käydä asioilla ja viettää aikaansa. Yhtä lailla kuin Sitratorilla tai Malmilla, myös vaikkapa Hakaniemessä ja Triplassa liikkuu nuorisoryhmiä ja päihteidenkäyttäjiä. Siellä kuitenkin liikkuu lähes kaikkina vuorokaudenaikoina huomattavan paljon myös muita ihmisiä, mikä lisää koettua turvallisuutta.

Useimmiten alueet, joilla koetaan olevan paljon epämääräistä porukkaa, ovat pikemminkin alueita, joilta muunlaiset ihmiset ovat kaikonneet. Siksi ympäristön viihtyisyyden kehittäminen, valaistuksen parantaminen ja palveluiden houkuttelu tai sijoittaminen alueelle ovat avainasemassa myös turvallisuudentunteen parantamisessa.