HSL:n kaupunkiliikenteen AB-lipuilla tehtävistä matkoista suurin osa tapahtuu A-vyöhykkeen sisällä. AB-lippu on myös suhteessa alueen kokoon, keskimääräisen matkan maantieteelliseen pituuteen ja ajalliseen kestoon kaikkein kallein.

Tämä johtaa siihen, että jo pienelläkin porukalla kyytipalveluiden käyttö tai jopa taksi ovat yhtä edullisia tai halvempia kuin julkisilla meneminen, jos käytössä ei ole kausilippua. Kannustin on älytön ja ohjaa erityisesti satunnaisia kävijöitä suosimaan autoilua joukkoliikenteen sijaan. Ongelmaa ratkaisisi selvästi, jos otettaisiin käyttöön yhden vyöhykkeen lippu (tai jos AB-lipun hintaa pudotettaisiin kunnolla).

Miksi tällainen ratkaisu on tehty?

Etenkin A-vyöhykkeellä matkustajamäärät ovat suuria ja liikenteen operointikustannukset matkustajaa kohden pääsääntöisesti hyvin edullisia. Tämä pätee myös B-vyöhykkeellä metroon, pikaratikkaan ja bussien runkolinjoihin. Käytännössä AB-lipun hinta on korkea, koska sen käyttäjiltä kerätään rahaa kauempana olevien vyöhykkeiden joukkoliikenneyhteyksien tukemiseen. Helsinkiläiset maksavat tukea Kirkkonummen ja Keravan pendelöijille. Tällä halutaan kannustaa työmatkailijoita siirtymään pois auton ratista.

Tällainen heikommin kannattavien joukkoliikenneyhteyksien tukeminen voi olla ihan järkevää. On kuitenkin perusteetonta siirtää kustannuksia niille, jotka liikkuvat hyvien julkisten yhteyksien äärellä. Se on käytännössä lisävero siitä, että asut muutenkin kalliimpien asumiskustannusten alueella. Ja se tulee vieläpä tasasummana, tuloista ja varallisuudesta riippumatta.

Jos joukkoliikennettä tuetaan, sitä tulisi tukea suoraan verotuloista, joita kerätään tasapuolisesti kaikilta asuinpaikasta riippumatta.

Voiko yhden vyöhykkeen lippu toteutua ensi valtuustokaudella?

Jos minulta olisi kysytty alkuvuodesta, uskonko yhden vyöhykkeen lipun käyttöönottoon ennen vuotta 2030, olisin vastannut kieltävästi. Yllätyin kuitenkin nähtyäni Kokoomuksen pormestariehdokas Daniel Sazonovin pormestariohjelmassa kirjauksen tällaisen lipun käyttöönotosta. Tähän saakka Kokoomus on jyrkästi vastustanut yhden vyöhykkeen lipun käyttöönottoa.

Nytkin tosin Kokoomuksen tarjous oli vai A-lippu, joka jättäisi Helsingissä B-vyöhykkeellä asuvat edelleen maksamaan kahdesta vyöhykkeestä. Jos vyöhykeuudistus tehdään, kaikki vyöhykkeet pitää olla mahdollista ostaa erikseen.

Kokoomuksen vastustus yhden vyöhykkeen lippua kohtaan on perustunut arvioon siitä, että halvempi yhden vyöhykkeen lippu vähentäisi selvästi HSL:n lipputuloja. Jos nykyinen palvelutaso halutaan silloin säilyttää, on käytännössä korotettava veroista joukkoliikenteelle maksettavan tuen määrää. Kokoomus on halunnut panostaa tähän saakka mieluummin yksityisautoiluun kuin julkisiin.

Jos siis kyseessä ei ole pelkkä Kokoomuksen kannatuslaskusta seuraava vaalikikka, yhden vyöhykkeen lippu voisi siis hyvinkin toteutua ensi valtuustokaudella. Sitä vastustamaan jäisivät lähinnä Perussuomalaiset ja jotkin valtuuston pienet ryhmät.

Toisaalta hanke voisi toteutua myös, jos valtuuston enemmistö siirtyy selkeästi SDP:n ja muiden vasemmistopuolueiden käsiin. Iso kysymys on, miten HSL sen jälkeen rahoittaa kauempien vyöhykkeiden liikennettä. Itse toivoisin, että lainsäädäntö mahdollistaisi ruuhkamaksujen perimisen huipputunneilta. Maksun tuoton voisi ohjata joukkoliikenteen kehittämiseen C- ja D -vyöhykkeillä. Se voisi myös sisältää A-vyöhykkeen päivälipun, jolla autoilija voisi liikkua päivän aikana kantakaupungin alueella.